Hiilidioksidin talteenotto avaa liiketoimintamahdollisuuksia

Maailman energiajärjestö (IEA) arvioi syyskuussa 2023 päivitetyssä 1,5 asteen raportissaan tarvittavia toimia 2020-luvulla, jotta 1,5 asteen polku olisi mahdollista saavuttaa. Hiilidioksidia pitäisi pystyä poistamaan ilmakehästä teknologioilla noin 230 Mt vuosittain 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä teknologioilla ilmakehästä poistetun hiilidioksidin määrän pitäisi olla vuositasolla jo gigatonneja. Eri teollisuuden aloilla myös etsitään – ja on jo löydetty – keinoja käyttää hiilidioksidia kokonaan uusiin tuotteisiin eli sen kysyntä on myös kasvussa. Hiilidioksidia tullaan tarvitsemaan merkittäviä määriä varastointiin sekä käyttöön ja näihin tarpeisiin vastaaminen avaa toimijoille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Kun talteenotettu hiilidioksidi on biogeenistä tai otettu talteen suoraan ilmasta, voidaan sen pysyvällä varastoinnilla tuottaa teknistä nielua ja hyötykäytöllä vähentää päästöjä ja korvata fossiilisia raaka-aineita.  

Suomessa ja Ruotsissa hyvät edellytykset 

EU-tasolla Suomi ja Ruotsi ovat merkittävässä asemassa biogeenisen hiilidioksidin määrän ja pistelähdepotentiaalin suhteen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen totesi helmikuussa, että ilman merkittävää biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa, käyttöä ja varastointia ilmastotavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa. Suomelle biogeenisen hiilidioksidin ratkaisut tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka samalla tuottavat ilmastohyötyjä ja tätä kehitystä halutaan edistää. Tämän kevään aikana on odotettavissa tarkempia tietoja siitä, miten hankkeita tullaan kansallisella tasolla edistämään hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.  

Sääntely haastaa CCUS-toimijoita, mutta tavoitteet kirkastumassa 

EU-tasolla hiilidioksidin talteenoton, hyötykäytön ja varastoinnin (CCUS) -hankkeisiin vaikuttavat useat eri sääntelymekanismit, joiden soveltamiseen vaikuttavat mm. hiilidioksidin alkuperä ja hiilidioksidin varastoinnin pysyvyys. Monimutkainen toimintaympäristö ja toisaalta juuri nyt vallitseva ilmasto-oikeudellisen sääntelyn keskeneräisyys ja siihen liittyvä sääntelyriski haastavat toimijoita hankkeiden edistämisessä. Toisaalta EU on hiljattain julkaistussa Teollisen hiilenhallinnan (Industrial Carbon Management) -tiedonannossa entisestään kirkastanut visiotaan siitä, että CCUS-teknologiat ovat tärkeä osa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja valanut uskoa siihen, että näitä ratkaisuja halutaan laajamittaisesti edistää. EU tasolla tavoitellaan 2030 mennessä 50 Mt hiilidioksidin talteenotto ja varastointia, 2040 mennessä 280 Mt talteenotto varastointiin ja käyttöön ja 2050 mennessä ainakin 450 Mt talteenottoa varastointiin ja käyttöön. 

Talteenottohankkeita kehitteillä 

Suomessa on suunnitteilla useita hankkeita, joissa biogeenistä hiilidioksidia aiotaan ottaa talteen ja hyödyntää mm. synteettisten polttoaineiden valmistuksessa. Lisäksi biohiilen tuotannon odotetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina uusien laitosten myötä.

Wega Group tekee yhteistyötä tanskalaisen Copenhagen Infrastructure Partnersin (CIP) kanssa ja toimii CIP:in suomalaisena kehitysorganisaationa Advanced Bioenergy ja Energy Transition -rahastoille. Wegalla on tällä hetkellä käynnissä kolme yli 100 miljoonan euron bio- ja e-metaanihanketta Nivalassa, Pöytyällä ja Riikinnevalla. Hankkeiden edistämistä vauhdittavat EU:n ilmastopolitiikan ohjaaminen pois fossiilisista, Suomen sähköntuotannon rakenne ja vetyyn perustuva tuotanto sekä suomalaisyritysten selkeä tahtotila päästä eroon fossiilisista. Haasteita asettavat mm. jakeluvelvoitettavoitteiden poliittiset muutokset sekä investointitukien käsittelyajat ja mahdollisuudet.  

Teknistä hiilenpoistoa biohiilen avulla sekä synteettistä metaania kaukolämmön tuotannon kyljessä 

Myös Keravalla tapahtuu, kun kaupunki tekee toimia saavuttaakseen kunnianhimoisen tavoitteensa päästöttömästä energiantuotannosta 2030 mennessä. Keravan Energialla on yhteinen hanke biohiiliyritys Carbo Culturen kanssa. Teollinen pilottilaitos käynnistyi 2023 ja sen nimellisteho on 3000 tCO2 vuositasolla. Hiilensidontaprosessissa syntyy synteesikaasua, jota voidaan hyödyntää lämmöntuottamiseen. Ensimmäisessä teollisen mittakaavan laitoksesta on tavoitteena tuottaa hukkalämpöä 8 MW teholla.  

Lisäksi Keravan Energialla on käynnissä yhteistyöhanke Nordic Ren-Gasin kanssa uusiutuvan e-metaanin ja CO2-vapaan kaukolämmön yhteistuotantolaitoksen osalta. Hankkeessa tavoitellaan 12 000 tonnin metaanin tuotantoa ja hiilidioksidi hyödyntämistä 45 000 tonnia vuodessa. Tuotanto olisi tarkoitus käynnistyä 2027. Keravan Energian teknologiajohtaja Sami Kotamäen mukaan hankkeiden edistämisessä keskeistä on sähkön siirtokapasiteetin riittävyys, kaukolämpöverkkojen hyödyntäminen sekä toisaalta panostukset luotettavaan perusvoiman tuotantoon ja kotimaisten biopolttoaineiden saatavuuteen.  

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia 

UPM:n sellu- ja metsäjohtaja Antti Koulumiehen mukaan biogeenisen hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi tulee nähdä liiketoimintamahdollisuutena, josta hyötyvät valtio, ilmasto sekä yritykset. Tämä edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, jotta ratkaisut saadaan skaalattua ja toisaalta ilmastohyötyjä tuotettua valtiontalousystävällisesti. UPM:n mukaan Bio-CCS:n eli biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin arvoketju on jo toteutettavissa ja markkinat sen osalta toistaiseksi vapaaehtoiset, pidemmällä aikavälillä säännellyt. UPM:n mukaan CCU/PtX-skaalaus tapahtunee todennäköisesti 2030-luvulla, kun taas hiilenpoisto- ja varastointiprojektien skaalaus jo mahdollisesti 2020-luvun aikana. Suurimpana erottavana tekijänä on maksuhalukkuus; poistopuolella tarvittavan tason maksuhalukkuutta on jo selvästi olemassa isojen yritysten ilmastotavoitteiden myötä, mutta biogeenisen hiilidioksidin hyödyntämisen puolella tilanne ei vaikuta nykytilanteessa yhtä selvältä. Investointien osalta keskeistä on selkeä ja pitkäjänteinen toimintaympäristö ja toisaalta Suomen on tärkeää vaikuttaa aktiivisesti EU-tason kehitykseen ja keskusteluun, jotta Suomen erityispiirteet saadaan agendalle, eikä talteenotto luo operointilupaa fossiilitaloudelle.  

Biogeenisen hiilidioksidin ratkaisut esillä Ranskassa 

Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi sekä biohiili olivat keskeinen teema myös Ranskassa kansainvälisillä Bio360 Expo –messuilla, jossa Suomen potentiaali ja suunnitteilla olevat hankkeet herättivät runsasta kiinnostusta. Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Erika Laajalahti korosti konferenssin puheenvuoroissaan Suomen erinomaista potentiaalia biogeenisen hiilidioksidin ratkaisujen tuottamiseen, niin hiilidioksidin poiston kuin käytön osa-alueilla.   

Hiilenpoistot tarvitsevat markkinat ja toimivan infran 

Myös geologisen varastoinnin ja sitä kautta isossa mittakaavassa pysyvien hiilenpoistojen aikaansaamiseen on Suomessa potentiaalia ja kiinnostusta. Niiden edistämisessä avainasemassa lyhyellä aikavälillä on mahdollistaa yksityisen sektorin uskottava rahoitus ja toisaalta pääsy varastohankkeisiin mukaan. Ratkaisuille tarvitaan EU-tason markkina. Infrastruktuuri on olennaista niin hyötykäytön kuin varastoinnin polkujen osalta. Infrastruktuurin osalta myös potentiaaliset synergiat mm. vetyverkkojen kanssa tulee hyödyntää. Yhteistyö on hankkeissa elinehto ja sitä tarvitaan laajalla rintamalla, kun uudenlaista liiketoimintaa kestävien hiilidioksidin lähteiden ympärille rakennetaan.  

Artikkeli perustuu Hiilidioksidin talteenoton mahdollisuudet -tilaisuudessa kuultuihin puheenvuoroihin.